Ohjausalan ammattilainen
Ulla-Maija Luoma & Riitta Pyky
Toiminnallinen oppilaanohjaus – esimerkkejä ja menetelmiä
Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelijoiden ohjaukseen osallistuvat ohjauksen ja neuvonnan ammattilaisten lisäksi myös opetushenkilöstö. Olemme halunneet tuoda ohjaukseen toiminnallisuutta liikunnallisten ja luovien menetelmien avulla. Ohjauksen ja neuvonnan toiminnallistamisen puolesta voidaan mainita muun muassa se, että monelle nuorelle on helpompaa keskustella asioistaan ja huolistaan toiminnan ohessa kuin kasvotusten (ks. Toiviainen 2019). Toiminnallisuus on jo itsessään keino työstää nuoren mieltä askarruttavia asioita ja löytää uusia näkökulmia omaan tilanteeseen ja pohdintoihin. Ohjauksen yhtenä tavoitteena on tukea nuoren itsetuntemuksen ja itseluottamuksen kasvua, ja siihen luovat, liikunnalliset ja toiminnalliset menetelmät sopivat hyvin. Tässä Höntsäoppaassa on runsaasti harjoitteita, jotka ovat sovellettavissa sekä ryhmä- että yksilöohjaukseen.
Opiskelijoita ja nuoria ohjaavat ja kohtaavat voivat hyödyntää näitä menetelmiä omassa työssään ja saada menetelmien avulla ohjaukseen toiminnallisuutta. Oppilaan ohjauksen toteuttaminen liikunnallisia ja luovia menetelmiä hyödyntämällä on mahdollisuus tauottaa istumista ja lisätä opiskelijoiden päivittäistä fyysistä aktiivisuutta sekä tuoda opiskelijoille erilaisia tapoja ja uusia kokemuksia esimerkiksi itsetuntemuksen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen ja harjoitteluun. Toiminnalliset menetelmät tuovat erilaisen ja mahdollisesti silmiä avaavan kokemuksen asioista, jotka keskustellen tapahtuvassa ohjauksessa saattaisivat jäädä huomaamatta. Luovat, liikunnalliset ja toiminnalliset ohjausmenetelmät soveltuvat hyvin uraohjaukseen, koska niiden avulla voidaan tukea nuoren itsetuntemuksen ja itseluottamuksen kehittymistä. Luovat ja liikunnalliset menetelmät mahdollistavat onnistumisen kokemuksia, joiden ansiosta nuoren suhtautuminen omaan tulevaisuuteen voi muuttua parempaan suuntaan.
Opiskelijoita ja nuoria työkseen ohjaaville Höntsäopas antaa käytännön vinkkejä siitä, kuinka ohjausta voi toiminnallistaa. Lisäksi opas perustelee toiminnallisen ohjauksen hyötyjä ja tuo näkyväksi toimintamallin pilotointiin osallistuneen oppilaitoksen kokemukset sekä kehittämisehdotukset.
Taiteellinen toiminta oppilaanohjauksen ja uraohjauksen työkaluksi
Harrastustoiminnan ohjaajilla ja -valmentajilla voi olla monia eri tavoitteita, joita he pyrkivät omassa roolissaan ja omalla toiminnallaan edistämään. Ne voivat liittyä esimerkiksi lajin, ryhmän menestymisen tai liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Usein ohjaajalla tai valmentajalla onkin monia erilaisia tavoitteita samanaikaisesti, sillä hänen roolinsa on monitahoinen. Esimerkiksi johtajan ja opettajan roolin lisäksi hän toimii myös kasvattajan roolissa, sillä ohjaaminen ja valmentaminen sisältävät aina lapseen tai nuoreen kohdistuvia vaatimuksia ja vaikuttamisyrityksiä. Kasvatuksesta on kyse silloin, kun heidän vuorovaikutussuhteensa ei ole tasavertainen – kuten esimerkiksi aikuisen ja nuoren välillä (Siljander, 2014).
Kasvatukseen liittyy lisäksi yksi oleellinen piirre – sen tavoitteena on tehdä itsestään tarpeetonta (Siljander, 2014; Peltola & Suorsa, 2019). Kasvatukseen liittyy näin jatkuva vaatimisen ja vapauden välinen jännitteisyys. Se ilmenee kysymyksinä siitä, mitä lapselta tai nuorelta vaatimalla ja miten häneen vaikuttamalla voidaan lisätä hänen kykyään toimia itsenäisesti tulevaisuudessa? Kasvatuksen tavoite erottaa sen näin ollen manipulaatiosta ja heitteillejätöstä. Myös manipuloiva ohjaaja tai valmentaja kohdistaa nuoreen vaatimuksia ja vaikuttamisyrityksiä, mutta välittämättä nuoren hyvinvoinnista ja kyvystä toimia jatkossa itsenäisesti. Toisessa ääripäässä on heitteillejättö, jolloin ohjaaja tai valmentaja ei vaadi nuorelta mitään, eikä häneen edes yritetä vaikuttaa.
Taide on keino lisätä yksilön kokemaa osallisuutta, ja sillä on yhteys itsetuntemuksen kehittymiseen. Hyvin itsensä tunteva ja omaan osaamiseensa ja pärjäämiseensä luottavaisesti suhtautuva nuori suhtautuu myönteisesti myös omaan tulevaisuuteensa. Tällä on merkitystä urasuunnittelussa. Hyvän itsetuntemuksen ansiosta nuori kykenee tekemään valintoja ja päätöksiä tulevaisuutensa suhteen omien kiinnostusten kohteidensa mukaan. Hyvä itsetunto myös helpottaaa nuorta hahmottamaan, minkälaiseen rooliin hän parhaiten sopisi tulevaisuuden työmarkkinoilla. (Laine & Lammi 2018.) Taiteellisen toiminnan lisäksi tulevaisuuden rooleja voi pohtia kokemuksellisesti myös Höntsätoiminnassa kehitettyjen liikunnallisten harjoitteiden avulla.
Hyvässä ohjauksessa keskeistä on merkityksellisyys. Nuoren kokiessa ohjauksen itselleen merkityksellisenä hän suhtautuu myös tavoitteisiin sitoutuneemmin ja motivoituneemmin. Tulevaisuuden eteen ponnistelu esimerkiksi saattamalla opinnot loppuun on todennäköisempää, mikäli nuori kokee sen itselleen ja omalle tulevaisuudelleen tärkeäksi ja oman tulevaisuutensa tavoittelemisen arvoiseksi. Merkityksellisyyden kokemista voidaan vahvistaa taiteellisella toiminnalla opintojenohjauksessa. Toiminnallisuus on keino vahvistaa nuoren oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja vastuullisuutta. Kaikki tärkeitä ominaisuuksia tulevaisuudessakin. (Laine & Lammi 2018.)
Höntsätoiminnan vaikutukset ja merkitykset oppilaitoksen opojen ja kuraattorien kokemana
Höntätoiminnan kehittämiseen osallistuivat oululaisen Koulutuskuntayhtymä OSAOn ohjauksen ja neuvonnan henkilöstö. Yhteistyö oppilaitoksen henkilökunnan kanssa mahdollisti toiminnan kehittämisen oppilaitoksen tarpeita vastaavaksi. Tähän oppaaseen on koottu ohje toimintamallin käyttöönottoon. Ohjeessa on kerrottu vaadittavat resurssit ja työtehtävät. Seuraavaksi esittelemme oppilaitoksen opojen ja kuraattorien kokemuksia ja näkemyksiä höntsätoimintamallista.
Höntsätoiminnassa mukana olleille Koulutuskuntayhtymä OSAOn opinto-ohjaajille ja kuraattoreille (n = 6) järjestettiin toiminnan vaikuttavuuden arviointia varten ryhmähaastattelu. Opojen ja kuraattorien tehtävänä oli koordinoida oppilaitoksen yksiköissä höntsätoimintaan osallistumista erityisesti aikatauluttamalla, tiedottamalla ja varaamalla tiloja. Keskeisiksi tehtäviksi muodostuivat myös tiedottaminen opetushenkilöstölle toiminnan tärkeydestä ja sen myönteisistä vaikutuksista opiskelijoiden hyvinvointiin. Oppilaitoksen höntsätoimintaa koordinoivan opon tai kuraattorin sekä johdon sitoutuminen tuki toiminnan kehittymistä ja juurtumista oppilaitoksen arkeen.
Toiminnan onnistuminen edellytti toiminnassa mukana olleiden opojen ja kuraattorien mielestä sitä, että toiminta laitetaan suoraan ryhmien työjärjestyksiin. Vapaaehtoisuuteen perustuva osallistuminen nähtiin huonoksi vaihtoehdoksi, koska irrottautuminen totutusta arjesta voi olla hankalaa. Säännöllisesti toistuva, työjärjestyksissä oleva tai opintoihin sisältyvä toimintamalli määriteltiin toimivimmaksi vaihtoehdoksi.
Millaisia kokemuksia opoilla on yleisesti ollut höntsätoimintamallista:
Kokemukset:
Kehittämisideat
Käytännön esimerkki toiminnallisesta uraohjausesta: Urban dreams – kävely tulevaisuuteen
Seuraavaksi esittelemme käytännön esimerkin toiminnallisesta uraohjauksesta, johon on yhdistetty liikkumista. Urban dreams – kävely tulevaisuuteen -tapahtuma toteutettiin yhteistyössä kahden ESR-hankkeen (Höntsä – silta eteenpäin! ja NOVA2) voimin helmikuussa 2019. Tapahtuma oli tarkoitettu toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa oleville sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille.
Tapahtuma koostui kierrettävistä kohteista Oulun kaupungin keskustan alueella paikoissa, jotka ovat mahdollisesti nuorille merkittäviä ja hyödyllisiä. Kohteissa oli esillä tapahtumaa varten kerättyjä uratarinoita livenä, kirjeinä sekä videoina. Liikkuminen paikasta toiseen tapahtui kävellen pienissä ryhmissä, ja siirtymisen yhteydessä oli sopivasti aikaa keskustella kuulemistaan uratarinoista ja niiden herättämistä ajatuksista.
Kävelykierroksen päätepisteessä nuoret pääsivät täydentämään kuvitettuun Oulun kaupungin karttaan omia unelmiaan, haaveitaan ja toiveitaan koskien tulevaisuuden opiskelu- ja työpaikkoja sekä vapaa-aikaa. Kartan lisäksi nuorille oli suunniteltu goaling-menetelmään perustuva Tulevaisuuden-portaat tehtävä, jonka nuoret saivat täyttää joko yksin tai yhdessä ohjaajan kanssa. Moni ryhmä halusi ottaa portaat mukaan täytettäväksi seuraavana päivänä, jotta kävelykierroksella koettu ehtii hautua ajatuksissa yön ajan. Palaute kävelykierroksesta ja tulevaisuuden portaista oli pelkästään positiivista, ja rohkenemme ehdottaa vastaavaa tapahtumaa osaksi oppilaitosten ja nuorten palveluiden toimintaa. Kokemalla, liikkumalla ja yhdessä pohtimalla nuoret saavat positiivisen kokemuksen oman tulevaisuuden hahmottumisesta.
Goaling-menetelmä tavoitteistamisen ja suunnitelmallisen tuen apuna
- Goaling on ratkaisukeskeinen menetelmä, jonka tarkoituksena on auttaa valmennettavaa määrittelemään tavoitteensa sekä tukea hänen innostustaan ja uskoaan tavoitteen saavuttamiseen.
- Menetelmän avulla rakennetaan 10-vaiheinen suunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä suunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joita valmennettava tekee saavuttaakseen tavoitteensa.
- Lisäksi goaling-menetelmä sisältää hidasteisiin ja takaiskuihin varautumisen, mikä on erityisen tärkeää motivaation säilyttämiseksi ko. tilanteissa.
- Edellä kuvatut vaiheet voidaan kuvata visuaalisesti, mikä konkretisoi tavoitteen saavuttamista.
Goaling-keskustelun tavoite
- Auttaa ohjattavaa nuorta näkemään ongelmat tavoitteina sekä auttaa tätä määrittelemään hänelle itselleen tärkeän ja mielekkään tavoitteen.
- Konkretisoi nuorelle tavoitteen ja tekee näkyväksi sen, mitä tavoitteen eteen tulee tehdä.
- Toimii motivoinnin ja edistymisen seurannan välineenä.
- Tukee avointa keskustelua ohjaajan ja nuoren välillä.
- Aktivoi nuorta toimimaan itse.
- Mahdollistaa positiivisen palautteen antamisen
- Auttaa nuorta varautumaan myös vastoinkäymisiin.
Goaling-keskustelun tavoite
- Tavoitteen määritteleminen (tarvittaessa ongelmien muuttaminen tavoitteiksi).
- Tavoitteen saavuttamisesta saatavan hyödyn kuvaaminen.
- Tämän hetkisen tilanteen määritteleminen suhteessa tavoitteeseen asteikolla 1–10.
- Aikaisemman etenemisen huomioiminen.
- Välitavoitteiden asettaminen päätavoitteen saavuttamiseksi.
- Vastoinkäymisiin varautuminen.
- Innostuksen herättäminen ja motivoiminen
- Sopimus seuraavasta askeleesta .