Nuorten kokemuksia

Ulla-Maija Luoma, Riitta Pyky

Koulutuskuntayhtymä OSAOlla Oulussa järjestettiin syyslukukauden 2019 aikana viiden eri yksikön aloittaville ryhmille kolmen kerran sarja höntsäilyä, jonka tarkoituksena oli tukea opiskelijoiden kouluyhteisöön kiinnittymistä, ryhmäytymistä ja opintoihin motivoitumista. Sama sarja pidettiin myös Suomen Diakoniaopiston Oulun kampuksella syksyllä 2019 aloittaneelle Valma-ryhmälle. Toimintaan osallistui yhteensä 37 ryhmää. Höntsä oli kokemusliikunnallista yhdessä tekemistä, johon oli yhdistetty elementtejä uraohjauksesta. Tarkemmat kuvaukset harjoitteista löydät Harjoitteet -osiosta. 

Viimeisellä kerralla lukukauden lopussa ryhmille teetettiin toiminnallinen vaikuttavuuden arviointi. Arviointi toteutettiin maa-meri-laiva-leikin sääntöjä mukaillen, niin että esitettyihin kysymyksiin pystyi vastaamaan liikkumalla tilassa eteenpäin = kyllä, keskiviivalle = en osaa sanoa sekä taaksepäin = ei. Tällä tavoin toteutettu kysely piti yllä opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta eikä lisännyt istumiseen käytettyä aikaa, kuten perinteisen paperisen kyselyn täyttäminen olisi mahdollisesti lisännyt. Huomionarvoista on kuitenkin se, miten paljon muiden silmissä näkyvä vastaaminen vaikutti nuorten vastauksiin. Havaitsimme, että ajoittain nuoret seurasivat toisiaan ja kommentoivat välittömästi, mikäli joukosta joku oli aikeissa vastata eri tavalla kuin muut. Vastausten antamiseen on siis mahdollisesti vaikuttanut ryhmän dynamiikka sekä yksilöiden erilaiset roolit ryhmässä. Näin ollen voimme todeta tulosten olevan suuntaa antavia.

Klubeilla on ollut ohjaajan lisäksi joka kerta paikalla hankkeen työntekijä, ja työntekijän havaintojen perusteella klubien toiminnoilla ja sisällöillä on ollut pääosin positiivinen vaikutus opiskelijoihin. Tämä havainto on tehty seuraamalla opiskelijoiden kehonkieltä, ilmeitä, eleitä ja ääneen lausumia. Klubeilla ilmennyt positiivinen vire on mahdollisesti yltänyt myös niihin opiskelijoihin, jotka ovat syystä tai toisesta halunneet seurata toimintaa sivusta.

Kolmen kerran klubisarjaan osallistui yhteensä 37 ryhmää, joista 16 ryhmältä kerättiin toiminnallinen vaikuttavuuden arviointi (n = 160). Lisäksi neljässä eri OSAOn yksikössä järjestettiin kuukausittain Höntsäklubeja, jotka olivat avoimia kaikille oppilaitoksen ryhmille. Näiltä klubeilta kerättiin hymynaama-palaute. Klubeja oli yhteensä 17 kertaa, ja niille osallistui 646 opiskelijaa.

Vaikuttavuuden arviointi teetettiin myös Höntsä Coach -vertaisohjaajakoulutuksen käyneille opiskelijoille. Vertaisohjaajakoulutus oli kolmen puolikkaan päivän mittainen koulutus, jonka tarkoituksena oli antaa opiskelijoille valmiudet toimia vertaisohjaajana omassa oppilaitoksessa toisille opiskelijoille. Vertaisohjaaja voi esimerkiksi ohjata liikunnallista ja muuta luovaa toimintaa koulupäivän yhteydessä. Lue vertaisohjaajien kokemuksia.

Nuorten kokemuksia uraohjauksesta

Oppilaitoksessa annettava uraohjausta voidaan kuvailla elämän suunnitteluksi. Uraohjauksen tarkoituksena on tukea opiskelijan koulutuspolkuihin ja tulevaan työelämään liittyviä valintoja. Uraohjaukseen osallistuvat oppilaitoksessa opinto-ohjaajien rinnalla myös opettajat ja muu henkilöstö. Yhtälailla vanhempien ja kavereiden mielipiteillä on merkitystä nuoren pohtiessa tulevaisuuden valintojaan. Höntsätoiminnan yhtenä päämääränä oli edistää toiminnallisin, liikunnallisin ja luovin menetelmin opiskelijoiden urasuunnittelutaitoja sekä antaa henkilökunnalle toiminnallisia menetelmiä uraohjauksen toteuttamiseen. 

Koulutuskuntayhtymä OSAOn syksyllä 2019 opintonsa aloittaneet nuoret pääsivät osallistumaan kolme kertaa järjestettyyn Höntsäklubisarjaan. Klubisarjan tavoitteena oli edistää kouluyhteisöön kiinnittymistä, ryhmäytymistä sekä opintoihin motivoitumista. Sisältönä klubisarjan toiminnoissa oli muun muassa kokemusliikunnallista yhdessä tekemistä, kuten sovellettuja pallopelejä sekä pulmatehtäviä. Perimmäisenä tavoitteena oli mahdollistaa jokaisen opiskelijan osallistuminen sekä onnistumisen kokemusten saaminen sekä yksilö- että ryhmätasolla.

Kokemukset toiminnallisesta uraohjauksesta

Uraohjauksen kannalta keskeisiä mitattavia tavoitteita Höntsäklubisarjan kokemuksista olivat koulukavereihin tutustuminen, koulussa viihtyminen, onnistumisen kokemukset, vaikutus ajatuksiin omasta tulevaisuudesta sekä höntsäilyn hyödyntäminen tulevaisuudessa työssä tai vapaa-ajalla.

Tulosten mukaan Höntsäklubisarjaan osallistumisen avulla koulukavereihin tutustui vain 9 % opiskelijoista. Syy näin alhaiseen tulokseen voi olla se, että höntsäklubit ajoittuivat koko syksylle ja viimeinen kerta, jolloin vaikuttavuuden arviointi tehtiin, oli joulukuussa. Joulukuuhun mennessä koulukaverit ovat jo tulleet tutuiksi koulun arkisissa toimintaympäristöissä. Koulussa viihtymistä höntsäily sen sijaan lisäsi 23 % mielestä ja 40 % ei osannut sanoa. Ainoastaan 36 % mielestä höntsätoiminnalla ei ollut koulussa viihtymisen kannalta positiivista vaikutusta. 

Onnistumisen kokemuksia höntsätoiminnassa koki 28 % osallistujista. Tulevaisuussuuntautuneisuuteen höntsätoimintaan osallistuminen ei nuorten vastausten perusteella vaikuttanut kovin positiivisesti. 81 % oli sitä mieltä, että höntsätoimintaan osallistuminen ei vaikuttanut ajatuksiin omasta tulevaisuudesta, ja 61 % ei aikonut hyödyntää höntsästä saatuja oppeja tulevaisuuden työelämässä tai harrastustoiminnassa. 

Tulokset Koulutuskuntayhtymä OSAOn opiskelijoille tehdystä kolmen kerran klubisarjan vaikuttavuuden arvioinnista (n = 160)

Nuorten kokemuksia hyvinvoinnista ja terveydestä

Ammatillisten opiskelijoiden hyvinvointia on selvitetty laajasti Kouluterveyskyselyssä (2019) sekä Amisbarometrissä (2019). Pääosin nuoret voivat hyvin. Hyvinvointi keskittyy kuitenkin vain osalle ja huonosti voivat voivat yhä huonommin. Lisätietoa nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä.

Koulupäivien yhteydessä pidetyillä Höntsäklubeilla pyrittiin edistämään opiskelijoiden hyvinvointia. Voit tarkastella tuloksia alla olevista kuvioista. Arviointi kerättiin toiminnallisesti viimeisellä Höntsäklubi-kerralla (n = 165). Jokaisen klubikerran päätteeksi kerättiin myös hymynaamapalaute (n = 646). 

Nuorten kokemuksia yhdessäolosta ja osallisuudesta

Oppilaitos on oiva paikka tukea nuorten sosiaalisten suhteiden syntymistä ja yhteisöllisyyttä. Sosiaaliset suhteet, kaverit ja yhteisöön kuulumisen kokemukset ovat keskeinen osa nuoren kasvua. Osallisuus nuoruudessa voi muotoutua osallistumisesta esimerkiksi koulun toimintaan sekä kokemuksista omista mahdollisuuksista vaikuttaa omaan arkeen. Osallisuus ja osallisuuden kokemukset myös ennaltaehkäisevät osattomuutta, mikä voi pahimmillaan johtaa koulutuksesta ja työstä syrjäytymiseen. Osallisuus toteutuu ihmisen ja yhteisön välisessä suhteessa silloin, kun ihminen on osa, toimii osana ja kokee olevansa osa yhteisöä. Osallisuus toteutuu, kun nämä edellä mainitut kolme osa-aluetta toteutuvat yhdessä. (Nivala & Ryynänen 2019: 28, 138, 170.) 

Höntsätoiminnassa nuorten osallisuuden kokemuksia on tarkasteltu seuraavien kysymysten kautta: oliko kivaa, tutustuitko höntsäilyn avulla koulukavereihisi, lisäsikö höntsäily koulussa viihtymistäsi sekä ottivatko ohjaajat ja muut ryhmäläiset sinut huomioon?

 

Iso osa nuorista oli sitä mieltä, että höntsätoiminta oli kivaa ja että siihen osallistuminen lisäsi koulussa viihtymistä. Nuoret kokivat tulleensa huomioiduksi sekä ohjaajien että toisten opiskelijoiden toimesta, mutta luokkakavereihin tutustumisen kanssa höntsätoimintaan osallistuminen ei nuorten kokemusten mukaan juurikaan vaikuttanut. Tarkemmat tiedot tuloksista näet alla olevista kuvioista.

Nuorten kokemuksia omista vahvuuksista ja voimavaroista

Omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen voi olla nuorille vaikeaa. Vahvuuksien tunnistaminen on kuitenkin tärkeässä roolissa esimerkiksi työnhaussa. Voimavaroilla puolestaan on merkittävä rooli, kun elämässä tulee vastaan haasteita. Vahvuuksien ja voimavarojen tiedostaminen ja niiden tunnistaminen tukee nuoren hyvinvointia ja elämänhallintaa. Omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamista voi harjoitella, ja usein siitä on myös hyötyä.

Höntsätoimintaan osallistuneilta nuorilta kerättiin toiminnallinen palaute, joista vahvuuksien ja voimavarojen osalta tarkasteltiin koulussa viihtymistä, huomioon ottamisen kokemuksia sekä ajatuksia omasta tulevaisuudesta. Toimintaan osallistuminen lisäsi koulussa viihtymistä 23 %:n mielestä, 40 % ei osannut sanoa ja 36 % oli sitä mieltä, että toimintaan osallistuminen ei vaikuttanut heidän koulussa viihtymiseensä. Ohjaajien ja ryhmäläisten huomioimaksi koki tulleensa 57 % opiskelijosta. Ajatuksiin omasta tulevaisuudesta toimintaan osallistumisella ei ollut vaikutusta 81 %:n mielestä, 12 % ei osannut sanoa ja 7 % toimintaan osallistuneista koki, että sillä oli vaikutusta ajatuksiin omasta tulevaisuudesta.

Blogisarjan julkaisut aiheesta:

Utopia toiminnallisesta uraohjauksesta – Ulla-Maija Luoma ja Sirpa  

Meidän utopistinen ajatuksemme on, että tulevaisuudessa oppilaitoksissa voidaan uraohjauksessa hyödyntää nuoria aktivoivia ja hyvinvointia edistäviä liikunnallisia ja luovia menetelmiä. 

Kokemusliikunnan ja uraohjauksen teoriataustan yhteneväisyys – Ulla-Maija Luoma ja Sirpa Pehkonen

Itseensä luottava nuori uskaltaa haaveilla, unelmoida ja konkreettisesti tavoitella saavutuksia tulevaisuudessaan.

Kehollinen oppiminen ja tulevaisuussuuntautuneisuus – mihin liike meidät vie? – Ulla-Maija Luoma ja Sirpa Pehkonen

Liikkuen, yhdessä tehden ja kokien opittava aihe muodostuu merkityksellisemmäksi ja opiskelijan omaan kokemusmaailmaan yhdistyväksi.

Naamanka & Laukka 2019. SDO:n opiskelijoiden Höntsähetket. Höntsä-hankkeen nettisivut blogikirjoitus.

Naamanka, Pätynen & Kärkkäinen 2019. Höntsäily tukee nuorten hyvinvointia. Dialogi, blogikirjoitus.