Vertaisohjaaja

Ulla-Maija Luoma

Oppilaitoksessa nuori vertaisohjaaja voi omalta osaltaan edistää oppilaitoksen yhteisöllisyyttä sekä mahdollistaa nuorten vertaissuhteiden syntymisen. Vertais- ja kaverisuhteet ovat tärkeässä roolissa nuoren kasvussa ja kehityksessä kohti aikuisuutta. Sosiaaliset suhteet liittyvät vahvasti myös koulussa viihtymiseen. Amisbarometrin (2019) mukaan 67 % ammattikoulun opiskelijoista kokee, että heillä on tarpeeksi ystäviä. Aika monella ei tämän luvun perusteella ole tarpeeksi ystäviä elämässään. Lisäksi 43 % haluaisi viettää enemmän aikaa muiden ihmisten seurassa. 

Tarve ystävien ja muiden kanssa vietetyn ajan lisäämiselle kertoo sen, että vertaisohjatulle toiminnalle, jossa mahdollistetaan sosiaalisten suhteiden sekä merkityksellisten ystävyyssuhteiden muodostuminen, on tilausta. Vertaisohjausta toteuttavat myös oppilaitosten tutorit, mutta onko tutortoiminta riittävä vertaistuen muoto opiskelijoiden sosiaalisten suhteiden varmistamiseksi? Paikka, jossa toisiin ihmisiin voi tutustua turvallisesti ja luottavaisin mielin, voi osaltaan edistää nuorten sosiaalisten suhteiden syntymistä. Sosiaalisten suhteiden solmiminen ei ole kaikille itsestään selvää, nimittäin vain 55 %:lle ammattikoulun opiskelijoista kontaktin luominen opiskelukavereihin ja muihin ihmisiin on helppoa. Erittäin vaikeaksi tai vaikeaksi kontaktin luomisen kokee hieman yli joka viides opiskelija. (Amisbarometri 2019.)

Vertaisohjauksen myönteiset vaikutukset

Vertaisohjauksen myönteisten vaikutusten voidaan ajatella ilmenevän kahdesta eri näkökulmasta, vertaisohjaajan omasta sekä ohjattavien näkökulmasta. Vertaisryhmätoimintaan osallistuneiden nuorten kokemia myönteisiä vaikutuksia pohdimme aiempaan tutkimukseen peilaten. 

Aiemman tutkimuksen mukaan tiedetään, että vertaisohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa edistää oppilaitoksen hyvinvointia muun muassa lisäämällä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Vertaisohjauksella voidaan nähdä olevan positiivinen yhteys myös koulun keskeyttämisen vähentymiseen. (Eerola 2017.) Lisäksi vertaisohjauksen on todettu olevan yhteydessä opiskelijoiden vahvistuneisiin minäpystyvyyden kokemuksiin sekä parempiin oppimistuloksiin (Huhtaniemi 2018). Vertaissuhteet ovat merkittävässä roolissa myös nuoren kouluyhteisöön kiinnittymisessä (Lähteenoja 2010). Yksinäisyyden kokemukset ja sosiaalisen tuen puuttuminen ovat yhteydessä heikkoon opintoihin kiinnittymiseen ja opinnoissa menestymiseen sekä opintojen keskeyttämiseen.

Opiskelijoiden kesken tapahtuvassa toiminnassa mahdollistuvat myös informaalin oppimisen periaatteet. Nuorten arkisissa toimintaympäristöissä jaetut kokemukset voivat muodostua oppimiskokemuksiksi. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden osallistuminen vertaistoimintaan voi edistää heidän kielen oppimistaan arjen toimintojen yhteydessä yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Vertaistoiminnassa saatu ohjaajakokemus puolestaan voi osoittautua nuorelle hyödylliseksi tulevaisuuden työmarkkinoilla. Erityisen tärkeään rooliin vertaisohjattuun toimintaan osallistuminen voi muodostua niille nuorille, jotka eivät koe kuuluvansa osaksi mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään. Kouluterveyskyselyn (2019) mukaan 6,7 % ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei kokenut olevansa tärkeä osa luokka- tai kouluyhteisöä.

Vertaisohjaajien kokemuksia koulutuksesta ja vertaisohjaajana toimimisesta

Tässä oppaassa kuvattuja vertaisohjaajakoulutuksen käyneiden nuorten kokemuksia kerättiin 12 nuorelta ryhmähaastattelulla. Nuoret kävivät vertaisohjaajakoulutuksen osana opintojaan. Koulutuksen tavoitteena oli antaa nuorille valmiudet suunnitella ja toteuttaa vertaisohjattua luovaa ja liikunnallista yhteistoimintaa oppilaitoksessa. Koulutus oli kolmen puolikkaan koulupäivän pituinen, ja lisäksi nuoret saivat lisätukea toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen koulutuksen jälkeen. Koulutuksen käyneet vertaisohjaajat toteuttivat oppilaitoksessa yhteistä tekemistä sekä omalle luokalleen että koko oppilaitokselle. Nuorten kokemukset vertaisohjaajakoulutuksesta olivat myönteiset.

Nuorten oman kokemuksen mukaan vertaisohjaajakoulutus lisäsi ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvisti ryhmäytymistä. Opiskelijat kertoivat, että koulutuksen jälkeen ryhmän sisäiset kuppikunnat vähenivät ja opiskelijat pystyivät olemaan paremmin keskenään. Osa opiskelijoista ei ollut huomannut mainittavaa eroa yhteenkuuluvuudessa.

Koulutus lisäsi myös nuorten koulussa viihtymistä. Koulussa viihtymistä lisäsi erityisesti arjesta poikkeava toiminta. Opiskelijat kokivat, että pitkien, paljon istumista sisältävien tuntien tauottamisella yhteisen tekemisen parissa oli merkitystä viihtymiselle. 

Koulussa viihtymiseen kietoutuu myös kouluyhteisöön ja opintoihin kiinnittyminen. Tiedetään, että opintoihin ja kouluyhteisöön kiinnittymiseen vaikuttavat muun muassa onnistumisen kokemukset. Onnistumisen kokemuksia voi saada myös perinteisen koulutyön ulkopuolisista toiminnoista, kuten vertaisohjatusta toiminnasta. Onnistumisen kokemukset ovat erittäin tärkeitä erityisesti niille nuorille, jotka eivät saa niitä oppitunneilla. Kouluun ja opintoihin negatiivisesti suhtautuvat ja keskeyttämistä harkitsevat opiskelijat ovat usein kokeneen paljon epäonnistumisia koulu-uransa aikana (Kuronen 2011).

Vertaisohjaajakoulutus antoi osalle opiskelijoista myös ajateltavaa omasta tulevaisuudesta. Yhteinen, toiminnallinen ja liikunnallinen tekeminen herätti positiivisia mielikuvia ammatinvalinnasta.