Höntsän merkitys oppilaitokselle

Ulla-Maija Luoma, Pirkko Kärkkäinen, Riitta Pyky, Pirkko Pätynen & Katri Virtanen

Syrjäytymisen ehkäiseminen

Oppilaitoksissa tehdään paljon työtä syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Oppilaitoksen toimintaan, opetukseen, osallistuminen on jo itsessään yksi syrjäytymistä ehkäisevä tekijä. Kuitenkin myös syrjäytymisriskiä lisääviä tekijöitä löytyy. Opiskelun vuoksi toiselle paikkakunnalle muutto voi johtaa yhteisön puutteeseen sekä itsenäisen elämän paineiden kasautumiseen (Kainulainen, Paananen, Surakka & Saari 2016). Yksinäisyys, ystävien puute ja yhteisöjäsenyyksien vähyys lisäävät syrjään jäämisen riskiä (Gretschel & Myllyniemi 2017: 34; Myllyniemi & Gissler 2012: 70).

Oppilaitoksissa voidaan tukea ja kannustaa nuorta mielekkään vapaa-ajan toiminnan pariin. Mielekäs tekeminen tukee nuoren hyvinvointia ja mielenterveyttä sekä mahdollistaa sosiaalisten suhteiden syntymisen, joten myös opintojen sujumisen vuoksi mielekäs tekeminen on tärkeää. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nähnyt koulun merkittävänä ja ainutlaatuisena paikkana vahvistaa taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja tätä kautta edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Perusopetuksen puolella harrastustunteja koulussa on tuettu vuodesta 2016 alkaen. Niiden on nähty edistävän lasten ja nuorten luovia taitoja sekä vahvistavan kulttuurikompetenssia ja kouluun kiinnittymistä. (OKM 2019: 9–10.) Tätä hyvää kehityskulkua olisi tärkeää vahvistaa myös toisen asteen koulutuksessa. 

Höntsätoiminnan tuominen oppilaitoksen arkeen luo nuorille mahdollisuuksia tutustua opiskelukavereihin ja erilaisiin harrastetoimintoihin. Koulun arjesta poikkeava toiminta voi edistää myös ryhmäytymistä, jolloin kouluyhteisöön kiinnittyminen vahvistuu ja riski jäädä ulkopuolelle vähenee. Kouluyhteisöön kiinnittymistä tukevat onnistumisen kokemukset, joita voi saada myös kouluarjen ulkopuolisesta toiminnasta ja esimerkiksi harrastetoiminnasta.

Toimenpidesuositus:

Höntsä vetovoimatekijänä ja osana opintoja

Mitkä seikat ovat nuorille oppilaitoksen vetovoimatekijöitä? Nuorten päätökseen hakeutua oppilaitokseen vaikuttavat monet asiat, muun muassa kaverit, vanhempien mielipide sekä tietysti nuorta kiinnostavat alat. Nuorten hyvinvointiin ja mielekkääseen toimintaan panostava oppilaitos tekee oman osansa nuorten hyväksi. 

Yhteiskunta edellyttää nuorilta jatkuvaa valintojen tekemistä. Nuoret voivat kokea paineita valinnoista, eikä mikään ihme – väärät valinnat voivat muodostua syrjäyttäviksi tekijöiksi nuoren elämässä. (Maunu 2018: 18.) Valitessaan oppilaitosta nuoren kannalta ratkaisevaksi tekijäksi voi muodostua mielikuva yhteisöllisestä ja ryhmämuotoisesta toiminnasta korostetun yksilöllisyyden sijaan. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat hyötyvät yhteisöllisestä ja pysyviä ryhmiä suosivasta toiminnasta. (Maunu 2018: 17.)

Nuoruuteen liitetty vahva yksilöllisyyden korostaminen ei aina pidä paikkaansa, vaan sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus muiden kanssa rakentavat nuorten kokemusta hyvästä elämästä ja hyvinvoinnista. Oppilaitos on luonteva paikka oppia vuorovaikutustaitoja. Siellä voi syntyä elämänpituisia ja merkittäviä ihmissuhteita. Oppilaitoksen yhteisöllisyyden tukeminen höntsätoiminnan avulla voi olla tärkeä tuki opiskelijalle ammatillisen koulutuksen reformin painottaessa yksilöllisiä koulutuspolkuja. Ehkä opiskelijoilta voisi kysyä enemmänkin siitä, mitä kannattelevia elementtejä he tarvitsevat opintojensa tueksi.

Höntsätoimintaa voi toteuttaa myös osana opintoja. Nuorten harrastamisen vahvuustekijät 2019 -tutkimuksessa kävi ilmi, että 2. asteen opiskelijat kokevat harrastusten tuottavan heille monenlaista osaamista (mm. tavoitelähtöistä toimintaa, oma-aloitteisuutta, yhteistyötaitoja, vastuunkantoa, omasta hyvinvoinnista huolehtimista, ongelmanratkaisu- ja suunnittelutaitoja), joka kuitenkin jää virallisesti tunnistamatta. Nuoret toivoisivat harrastuspanostusten näkyvän mm. opintojen tunnustamisen ja tunnistamisen sekä osaamispisteiden kautta. Yksi mahdollisuus harrastusten hyödyntämiseen olisi opintoja täydentävän työkykypassin suorittaminen. Ammattiosaajan työkykypassi kannustaa omasta työkyvystä huolehtimiseen, ja sen suorittamisella vaikutetaan opiskelijoiden hyvinvointikäyttäytymiseen.

Työkykypassin osa-alueita ovat mm. toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta sekä harrastuneisuus ja yhteistyötaidot. Näihin voidaan hyväksyä sekä oppilaitoksessa että vapaa-ajalla hankittua liikuntaan ja/tai kulttuuriin ja taiteeseen liittyvää osaamista. Oppilaitoksessa opiskelijoille voitaisiin tarjota sellaista höntsätoimintaa, jota voidaan sisällyttää osaksi työkykypassia. Passi on hyvä mahdollisuus tehdä näkyväksi toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia tukeva oppilaitos- ja oppimisympäristö. Lue lisää lisää työkykypassista täältä.

Höntsätoiminta sopii myös osaksi yhteisiä opintoja sekä opintojen alkuun ryhmäytymistä tukemaan. Lue lisää ammatillisen oppilaitoksen henkilökunnan kokemuksista ja ajatuksista.

Toimenpidesuositus:

Liikkuminen koulun arjessa

Höntsätoiminta osana opiskelijoiden arkea on keino lisätä päivittäistä fyysistä aktiivisuutta ja saada opiskelijat liikkumaan. Enemmistö nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikkumisella voi ehkäistä monia kansansairauksia ja pienentää mm. masennuksen riskiä. Runsas päivittäinen istuminen ja pitkät istumisjaksot aiheuttavat myös terveyshaittoja ja ovat yhteydessä esimerkiksi sosiaalisen käyttäytymisen ongelmiin. Liikkuminen ja istumisen tauottaminen taas edistävät oppimista ja keskittymiskykyä. Liikkumisen hyödyt nuorten arjessa ovat siis kiistattomat.

Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista nuorista vain 15 % ja lukiolaisista 14 % kertoo liikkuvansa terveysliikuntasuosituksen mukaisen vähintään tunnin päivässä. Pojat liikkuvat hieman tyttöjä enemmän. (Kouluterveyskysely 2019.) Ammattikoululaisista 38 % harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa (Amisbarometri 2019). Höntsätoiminnalla voidaan toteuttaa Liikkuva opiskelu -ohjelmaa. Lue lisää liikkuvan opiskelun ja Höntsän yhteistyöstä. ja kuuntele Koulutuskuntayhtymä OSAOn Amiskoutsi Jannen mietteitä höntsätoiminnasta osana liikkuvaa opiskelua.

Liikkumista voi lisätä opiskelijoiden arkeen myös opintoihin liittyvän ohjauksen ja neuvonnan yhteydessä. on runsaasti harjoitteita oppilaitoksen henkilökunnalle hyödynnettäväksi nuorten ohjauksessa. Liikunnalliset aktiviteetit voivat toimia myös uraohjauksessa. Malli toiminnallisesta uraohjauksesta on muodostunut muun muassa kokemusliikunnan, kehollisen oppimisen ja minäpystyvyyden teorioiden pohjalta.

Toimenpidesuositus:

Oppilaitoksen henkilöstön ja opiskelijoiden kokemuksia

Ammatilliset oppilaitokset Oulussa ja Pieksämäellä ovat olleet mukana höntsätoiminnan pilotointivaiheessa. Toiminnan saaminen osaksi oppilaitosten arkea on vaatinut tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja hankkeen henkilökunnan välillä. Oppilaitoksiin kehitetystä toimintamallista ja sen käyttöönotosta voit lukea lisää täältä.

Höntsätoiminnan vaikutuksia ja merkitystä sekä nuorten että oppilaitoksen ohjaavien ammattilaisten näkökulmasta on kartoitettu laajasti kyselyjen, toiminnallisten menetelmien ja haastattelujen avulla. Höntsätoiminta on koettu toimivaksi erityisesti ryhmäytymisen tukena. Koulutuskuntayhtymä OSAOn opinto-ohjaajat ja kuraattorit esittävät höntsätoimintaa osaksi opintojen aloitusvaiheen ryhmäytymistä sekä käytettäväksi aina silloin, kun ryhmät muodostuvat uudelleen esimerkiksi polkuvalintojen tai jatkuvan haun kautta. Oppilaitosten päivittäiseen arkeen höntsätoiminta tarjoaa keinon toiminnallistaa opetusta sekä lisätä opiskelijoiden päivittäistä fyysistä aktiivisuutta ja vähentää istumista. 

Höntsätoiminta on tarjonnut opettajille mahdollisuuksia tutustua opetuksen toiminnallistamiseen liikunnallisten ja luovien menetelmien avulla. Toiminnassa mukana olleet opettajat ovat saaneet keinoja ja erilaisia työkaluja myös ryhmäytymiseen. Helposti käyttöönotettavat ja sovellettavissa olevat menetelmät ovat toimineet hyvänä muistuttajana toiminnallisuuden myönteisistä vaikutuksista ja juurtuneet opettajien arkeen pysyväksi tavaksi. Opettajat ovat huomanneet ryhmäytymisen ja opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtimisen kannattelevan ryhmää ja edistävän oppimista koko opiskelun ajan.

Höntsätoiminta tukee opettajan kykyä toimia vastuullisena aikuisena ja antaa hänelle rohkeutta huolehtia ryhmästä muutenkin kuin pelkästään oman opetettavan aineensa kautta. Tällä kaikella toiminnalla pyritään edistämään opiskelumotivaatiota ja siten estämään keskeytyksiä ja mahdollisia opiskelusta ja elämästä syrjäytymisiä. 

Pieksämäellä höntsätoiminta on ollut toimiva käytäntö osana opiskelija-asuntoloiden vapaa-ajan toimintaa iltaisin. Tämä on edellyttänyt yhteistyötä asuntolaohjaajien, vapaa-ajan ohjaajien ja toimintaa vetäneiden opiskelijoiden kanssa. Suunnittelua ja käytännön toteutusta on helpottanut se, että yhdessä oppilaitoksista liikunnanopettajan työtehtäviin sisältyy myös opiskelijoiden hyvinvoinnin koordinointivastuuta. Ko. opettaja työskentelee myös opiskelijahuollon jäsenenä. 

Koulutuskuntayhtymä OSAOn opiskelijat ovat kokeneet höntsätoimintaan osallistumisen tukevan koulussa jaksamista. Liikunnallinen toiminta kesken koulupäivän tauottaa istumista ja parantaa keskittymistä. Pieksämäellä asuntolassa asuvien opiskelijoiden kokemukset vapaa-ajan höntsätoiminnasta ovat olleet myönteisiä ja samansuuntaisia kuin Oulussa. Koulupäivän keskelle pidemmän lounastauon yhteyteen on järjestetty pienimuotoista liikuntahöntsää. Myös tästä on rohkaisevia kokemuksia, mutta toiminta edellyttää vahvaa ruohonjuuritason markkinointia, jotta osallistujat “löytävät” tämän mahdollisuuden.

Toimenpidesuositus:

Lähteet