Case Pieksämäki

Pirkko Kärkkäinen, Pirkko Pätynen & Leea Naamanka

Toimintamallin lähtökohdat

Pieksämäellä kehitettiin ja vahvistettiin moniammatillisena yhteistyönä rakenteita höntsätoiminnan toteuttamiseksi oppilaitoksissa. Yhteistyökumppaneina hankkeen aikana olivat ammatilliset oppilaitokset Seurakuntaopisto ja Esedu sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Toimintamallia kehitettäessä (Kuvio 1) huomioitiin jo olemassaoleva paikallinen höntsätoiminta: Esimerkiksi Pieksämäen alueen harrasteliiga PAHL järjestää monenikäisille tarkoitettua liikuntahöntsää. Kaupungin nuorisotoimessa nuoret ovat itse ideoineet ja vetävät Anime-kerhoa sekä nuorten Ohjaamon liikuntakerhoa. Esedulla asuntolassa asuville opiskelijoille on tarjolla liikuntakerho ja Seurakuntaopistolla nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijoiden ylläpitämä nuorisotila Rubiini.

Pieksämäen höntsä-toimintamalli tehtiin yhteistyönä oppilaitosten yhteyshenkilöiden, opiskelijahuollon, nuorten ohjaus palveluverkosto Katiskan ja Seutuopiston kanssa. Toiminta sisältää höntsäklubit, vertaisohjaajakoulutukset ja nuorten osallistamisen yhdessä kaupungin nuorisotoimen kanssa.
Kuvio 1. Pieksämäen toimintamallin kokonaisuus (Naamanka 2020)

Klubitoiminnan ohjaus: kolme toteutustapaa

Höntsäklubien ohjaajien saamiseksi tehtiin yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten opettajien, opiskelijahuollon toimijoiden ja nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Katiskan kanssa. Hankkeessa mukana olleiden oppilaitosten koulutustoiminta painottuu kasvatus-, sosiaali- ja terveysalaan. Oppilaitosjohdon kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta lähdettiin etsimään Höntsäklubien vetäjiä nuoriso- ja yhteisöohjaaja- (NYO) sekä sosionomi- ja sosionomi-diakoni -opiskelijoista. Toiminnan juurtumisen kannalta nähtiin tärkeänä höntsätoiminnan ohjaamisen kytkeminen osaksi opiskelijoiden opintoja. Opintojaksojen valinnassa huomioitiin jakson tavoitteet suhteessa höntsätoiminnan tavoitteisiin. 

Yhtenä mallina kokeiltiin vertaisten (= vertaisohjaajuus) vetämää klubitoimintaa Seurakuntaopistolla. Lähtökohtana ajateltiin, että kiinnostus toimia vertaisohjaajana olisi vahvempi opiskelijan jo kouluttautuessa alalle. Myös tutut vertaisohjaajat helpottaisivat osallistujien innostamista, osallistumista ja sitoutumista toimintaan. NYO -koulutusta toteutetaan Pieksämäellä tiimioppimisen mallin pohjalta. Opiskelijat valitsevat itse työelämäkumppaninsa opintoihinsa. Yhteistyössä opinto-ohjaajan ja NYO-koulutuksen vastuuopettajien kanssa sovittiin höntsätoiminnan kytkemisestä 2. vuoden opinnoissa Nuoren kasvun ja hyvinvoinnin edistämisen (35 osp), ja 3. vuoden opinnoissa Osallisuuden tukemisen ja sosiaalisen vahvistamisen (30 osp) opintokokonaisuuksiin. Hanketyöntekijät esittelivät opiskelijoille vertaisohjaajina toimimisen mahdollisuudet opintojen puitteissa. Höntsätoiminnan toteuttamisen, vastuunjaon ja työparityöskentelyn kannalta koettiin tarkoituksenmukaiseksi, että vertaisohjaajia olisi vähintään 3–4 opiskelijaa lukukautta kohti. 

Amk-opiskelijoiden (= amk-opiskelijaohjaajuus) vetämä klubitoiminta toteutui Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen kampuksella. Lehtoreiden kanssa valittiin tavoitteiltaan sopiviksi opintojaksoiksi sosionomi- ja sosionomidiakoni-opiskelijoiden ensimmäisen vuoden opinnoista Luovuus ja toiminnallisuus voimavarana ja ammatillisuutena (5 op) sekä Asiakastyön menetelmät (5 op). Opintojaksot pitävät sisällään käytännön asiakastilanteisiin liittyviä oppimistehtäviä. Opiskelijoilla oli mahdollisuus valita höntsäklubitoiminta yhdeksi tehtävien toteutustavaksi. Toteutuksesta vastasi yksi opiskelijatiimi (4–6 opiskelijaa) kummassakin opintojaksossa. Myös opiskelijoiden ensimmäinen harjoittelu (HAR 1, 18 op) sopii höntsätoiminnassa toteutettavaksi; opiskelija voi tehdä sen esimerkiksi pitkäkestoisena noin vuoden kestävänä höntsäharjoitteluna.

Lisäksi toteutettiin ammattilaisten (= ammattilaisohjaajuus) vetämää klubitoimintaa. Ohjaajina toimivat Pieksämäen kaupungin Seutuopiston palkkaamat ohjaajat sekä Tsemppaa hyvä fiilis -hankkeen työntekijä. Seutuopiston rooli kulttuuri- ja taidelähtöisten harrastusten mahdollistajana on paikallisesti tärkeä. Monipuolista, matalalla kynnyksellä toteutuvaa harrastustoimintaa haluttiin tehdä nuorille tutuksi ajatuksella, että nuoret rohkaistuisivat osallistumaan myös Seutuopiston harrastusryhmiin.

Coach-toiminta klubien ohjauksen tukena

Coach-koulutusten järjestämisen lähtökohtana olivat vertais- ja opiskelijaohjaajien tarpeet ja toiveet. Koulutusta tarjottiin heille vapaaehtoisena mahdollisuutena täydentää omassa koulutuksessa saatua ohjausosaamista. Toimintaa suunnattiin myös nuorten parissa toimivalle ammattilaisverkostolle. 

Koulutuksia toteutettiin kolmella eri tavalla. Ammattilaisten vetämissä koulutuksissa opiskelijat saivat lisää valmiuksia improvisaatioon, liikuntaan ja ravitsemukseen sekä graffitien tekoon. Lisäksi hyödynnettiin amk-opiskelijaohjaajien aiempaa ammatillista osaamista. Kaksi sosionomiopiskelijaa toteutti vertaisohjaajille liikkeeseen ja maalaamiseen liittyvän työpajan. Tällainen työskentely voidaan kytkeä osaksi myös opintoihin kuuluvaa harjoittelua tai muita opintoja.

Hanketyöntekijät pitivät vertais- ja amk-opiskelijaohjaajille työnohjauksellisia reflektioita noin kerran kuukaudessa. Työnohjauksellisen reflektion avulla haluttiin vahvistaa ohjaajien ohjaajuutta ja valmiuksia huomioida toimintaan osallistuvien nuorten monipuolista osallisuuden toteutumista. Se antoi mahdollisuuden myös yhteisölliseen kokemusten jakamiseen. Oman työskentelyn tarkastelu on ammatillisen kasvun kannalta tärkeää myös höntsätoiminnassa. 

Työnohjauksellisen reflektion tavoitteista ja toteutustavasta voit kuunnella lisää täältä, (voit lukea podcastin käsikirjoituksen tästä) ja kuviossa 2 näkyy työskentelyn idea pähkinänkuoressa. 

Työnohjauksellisen reflektion idea on oman ohjaajuuden vahvistuminen dialogisen kohtaamisen ja yhteisöllisyyden kautta.
Kuvio 2. Työnohjauksellisen reflektion idea pähkinänkuoressa (Pätynen 2019)

Höntsäklubien toteutus – avoin ja kohdennettu toiminta

Ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden toiveita höntsätoiminnan sisällöistä kartoitettiin useissa oppilaitosten messutapahtumissa (mm. Hyvinvointi virtaa- ja RekryInn-messut) kyselyin ja toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen. Tapahtumat olivat hyvä keino tehdä Höntsätoimintaa paikallisesti näkyväksi. Nuorten toiveita saatiin myös kaupungin nuorisotoimen tekemästä vapaa-ajan kyselystä sekä välillisesti nuorten parissa toimivilta ammattilaisilta. 

Höntsäklubeja markkinoitiin oppilaitoksissa Wilman ja info-tv:n kautta. Lisäksi jaettiin esitteitä luokkien postilokeroihin ja kerrottiin toiminnasta myös luokissa ja asuntoloissa. Tietoa höntsästä välitettiin oppilaitosten opettajien ja nuorten parissa toimivien muiden ammattilaisten kautta: nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa, opiskelijahuoltoryhmässä sekä oppilaitosten vapaa-ajan ja asuntolan ohjaajien kautta. Hyvänä markkinointikanavana toimi myös kaupungin nuorisotoimen hallinnoima nuorten verkkoportaali Po1nt.fi. 

 

Käytännön klubitoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettiin vertais- ja opiskelijaohjaajien aiempaa osaamista, vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita. Lähtökohtana työskentelylle olivat ammatillisen koulutuksen opiskelijoilta kerätyt toiveet. Lisäksi klubikertojen yhteydessä ohjaajat kyselivät osallistujilta palautetta (keskustelu-, hymynaama- ja peukkupalaute) ja toiveita toiminnalle jatkossa.

 

Toimintaa on toteutettu kohdennettuna ja avoimena klubitoimintana.

Kohdennettua toimintaa järjestettiin Seurakuntaopiston ja Esedun asuntolassa asuville opiskelijoille. Osallistuminen klubeille on ollut vapaaehtoista, ja ne ovat ajoittuneet koulupäivän ulkopuolelle ilta-aikaan. Toiminnasta ovat vastanneet amk-opiskelijaohjaajat, ja mukana klubeilla on ollut myös asuntolan- ja/tai vapaa-ajan ohjaaja. Seurakuntaopiston klubitoiminta suunnattiin opinnoissaan erityistä tukea tarvitseville ammattiin opiskeleville opiskelijoille.

Klubit kestivät keskimäärin tunnin, ja niitä toteutettiin noin viisi kertaa lukukaudessa. Käytettävissä olivat asuntolan yhteiset tilat, ja tarvittaessa pystyttiin hyödyntämään opiston liikuntasalia ja luokkatiloja. Höntsäklubien sisältö painottui käden taitoihin ja luovaan yhteistoimintaan. Klubeilla käytettyjä harjoitteet löydät harjoitepankista. Klubeilla leivottiin, pelattiin lautapelejä, järjestettiin hemmotteluklubi, tehtiin koruja, luontotaidetta, sokeri-, musiikki- ja silhuettimaalausta sekä retkeiltiin. Osalla klubeista hyödynnettiin myös voimauttavan valokuvauksen ideaa. Opiskelijoiden ja opettajien käyttöön tehtiin muutamia oppituntien ohessa hyödynnettäviä videoituja taukoliikuntatuokioita.

Esedun asuntolassa asuvat opiskelijat olivat jo aiemmin harrastaneet yhdessä lentopalloa ja toivoivat jatkossa liikuntahöntsää. Höntsätoiminnan myötä liikuntavalikoimaan saatiin laajuutta: klubeilla pelattiin sählyä, sulkapalloa, koripalloa sekä sisä- ja ulkofutista. Klubitoimintaa toteutettiin syys- ja kevätlukukaudella Esedun käytössä olevassa liikuntasalissa kahdesti viikossa. Kertojen pituus oli 1–1.5 tuntia. Opiskelijoiden kanssa tehtiin myös kalastusretki ja tutustuttiin liikuntakeskus Hutungissa Jyväskylässä uusiin lajeihin (keilailu, minigolf, tennis ja padel). 

Avointa klubitoimintaa ohjasivat vertais- ja ammattilaisohjaajat. Vertaisohjaajat toteuttivat Seurakuntaopistolla avointa höntsää syyslukukaudella viikoittain noin tunnin mittaisena pidemmän lounastauon yhteydessä. Klubeilla pelattiin osallistujien toiveiden pohjalta erilaisia pallopelejä (lento-, kori- ja sisäjalkapallo). Esedulla järjestettiin koulupäivän jälkeen muutamia 1,5 tunnin tanssihöntsäklubeja (hiphop ja rap). Vetäjänä oli Seutuopiston palkkaama ohjaaja. Crossfitissä tutustuttiin CrossFit Pieksämäki -salin liikuntamahdollisuuksiin. Ohjaajana toimi crossfit-salin ohjaaja.

Esedun vaihto-opiskelija Marlon Naboan kuvaamalta videolta voit nähdä välähdyksiä höntsähetkistä. 

Höntsätoiminta resurssina

Höntsätoimintaan osallistuminen auttaa opiskelijoita jaksamaan opinnoissaan ja vahvistaa opiskelijoiden toimintakykyä ja voimaantumista sekä fyysisiä että psyykkisiä resursseja. Opiskelijat ovat kokeneet rennon yhdessä olemisen ja tekemisen innostavana ja kivana vaihteluna. Voit kuunnella lisää opiskelijoiden kokemuksia täältä. Höntsätoiminta voi monipuolistaa myös opiskelijoiden ammatillisen oppimisen mahdollisuuksia. Jos opiskelijat järjestävät höntsää osana opintojaan, oppilaitoksille ei synny kustannuksia klubitoiminnan ohjauksen osalta. Oppilaitosten tilojen monipuolinen käyttö ja tilojen “avaaminen” nuorten käyttöön helpottaisi höntsätoiminnan järjestämistä.

Ammatilliset oppilaitokset voivat hakea Liikkuva opiskelu -ohjelman toteuttamiseen kehittämisavustuksia. Kehittämisavustukset voivat lisätä oppilaitosten taloudellista liikkumavaraa. Höntsätoiminta kannattaa kytkeä osaksi liikkuvaa opiskelua. Ohjelman toteuttamisessa on hyvä hyödyntää oppilaitoksen opiskelijoista valittuja liikuntatutoreita ja antaa heille aidosti mahdollisuudet olla osallisena toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.